Vanhoja valokuvia 

- pala Laamalansaaren historiaa

Tällä sivulla kerromme vanhojen valokuvien myötä hieman saaren historiaa, ennen siltoja, autoja ja traktoreita. Suurin osa tiedoista on Ulla Kainulaisen arkistoista. Vanhoista kokoontumispaikoista on saatu tietoa myös Elma ja Ilkka Särkältä, kiitos kaikille asianosaisille avusta.

Tulemme myös noin kerran kuukaudessa julkaisemaan Helga Kuisman (ent. Hakuli) kirjoittamia kertomuksia entisaikojen Laamalasta. Tervetuloa mukaan!


Tässäpä heti alkajaisiksi pari esimerkkiä, millainen kuva medialla oli laamalansaarelaisista, ainakin vielä reilut sata vuotta sitten. Toivottavasti ei sentään enään nykypäivänä...

Saari on saari siksi, että sitä ympäröi vesi joka puolelta. Laamalansaari ei tee sen suhteen poikkeusta. Vesi on elementti, jonka kanssa laamalansaarelaisten on pitänyt aina oppia elämään. Saimaa on antanut entisaikoina monelle saarelaisille elannon ja myös ollut ainoa luontainen kulkuväylä. 

Veneitä on valmistettu ja niitä on tarvittu paitsi kalastukseen ja muuhun työhön, myös ilossa ja surussa, ihmisten juhlassa ja arjessa. 

Tässä on venesaattue matkalla häihin vuonna 1947 Himalansaareen. Moottorivene hinasi perässään muita veneitä.  

Alhaalla hieno kuva Vihtori ja Iida Hämäläisen venekunnasta osallistumassa hautajaissaattueeseen 1940-luvulla.

kuva: Anita Muttilainen
kuva: Anita Muttilainen
kuva: Kirsti Korhonen
kuva: Kirsti Korhonen
kuva: Anita Muttilainen
kuva: Anita Muttilainen


Laamalansaaressa ei ollut varsinaisia teitä 1900-luvun alussa, ainoastaan kärry- ja karjapolkuja. Ne olivat muodostuneet talojen välille luonnostaan ihmisten ollessa kanssakäymisissä toistensa kanssa. Niilo Miettinen oli rakentanut 1950-luvulla kuvassa näkyvän ponttoonilossin tyhjistä öljytynnyreistä, lossin kantavuus oli 4-5 tonnia. Sitä hinattiin moottoriveneellä silloin, kun saareen piti tuoda tai saaresta viedä jotain raskaampaa tavaraa tai eläimiä.

Taustalla näkyy vanha kauppa Liiansaaren puolella. Talo on nykyisin väriltään punainen ja taitaapa tämän vanhan lossilaiturinkin rakennelmat edelleen rannassa näkyä.




Ilmakuvia otettiin ahkerasti varsinkin 1960-luvulla. Kuvassa Saikkosen talo. Huomiota herättää nykypäivään verrattuna maisemien avaruus ja peltojen runsaus. Viljeltyä alaa Laamalansaaressa oli vielä 1960-luvulla reilusti yli 100 hehtaaria.

 Nykyinen Laamalantie kulkee talon oikealta puolelta. Taustalla näkyy myös Nirkon talo.


Alakuvassa Sillastinmäki, edessä vasemmalla Soittokivi. Molemmat löytyvät Korhosentien varresta.

kuva: Olavi Hämäläinen
kuva: Olavi Hämäläinen
kuva: Väinö Korhonen
kuva: Väinö Korhonen

Hakulin vanha talo 1920-luvulla. Taloon tuli mm. saaren posti, josta se haettiin muihin taloihin. Talo oli tilavan tupansa ansiosta muutenkin suosittu kyläläisten kokoontumispaikka jossa esimerkiksi kylän tansseja pidettiin ahkerasti 1930-1950-luvuilla. Talo paloi 1950-luvulla ja samalle paikalle rakennettiin tuolloin uusi talo. Kuvassa vasemmalta: Vilho, IIda os. Korhonen, Maria ja Impi Hakuli.


Muita kokontumispaikkoja oli mm. Ylä-Viitikan talo, jonka isossa tuvassa näytettiin elokuvia pari kertaa vuodessa. Projektori oli peräkamarissa, josta kuva heijastettiin n. 10 metrin päästä tuvan seinälle ripustetulle kankaalle. Elokuvailta oli yleensä tapahtuma, joka sai tuolloin koko kylän liikkeelle. Ylä-Viitikan pihapellolla sijaitsi myös suosittu lentopallokenttä 1970- ja 1980-luvuilla.

kuva: Jouko Korhonen
kuva: Jouko Korhonen


"Aleksanteri"-laiva Mustalansalmessa. Yli sata vuotta sitten Laamalansaari ei ollut aivan niin syrjäinen paikka kuin nykyisin helposti saatamme kuvitella. Ei varsinkaan kesäaikana, sillä kylän rannassa oli laivalaituri johon Mikkeli-Lappeenranta-linjalla liikennöivä alus pysähtyi matkallansa. 


Tällä tavalla matkustivat kaupunkiasioilleen paitsi saarelaiset, myös mantereen asukkaat aina kirkonkylää myöten. Laivaväylä kulki tuolloin Mustalansalmessa. Myöhemmin väylä ruopattiin saaren toiselle puolelle väljemmille vesille.

kuva: Onni Viitikka
kuva: Onni Viitikka
kuva: Ulla Kainulainen
kuva: Ulla Kainulainen
Opettaja Hilma Kiljunen oppilaineen 19.03.1938. Kuva: Kirsti Korhonen
Opettaja Hilma Kiljunen oppilaineen 19.03.1938. Kuva: Kirsti Korhonen
kuva: Anita Muttilainen
kuva: Anita Muttilainen

Kapulalossi tuli Mustalansalmeen 1967. Lossia hoitivat Ilmari ja Roosa Viitikka. He asuivat koko sulan veden ajan saaren puolella parakissa siihen saakka kun salmi jäätyi. 

Taustalla näkyy uusi ja vanha kaupparakennus Liiansaaren puolella.

Moottorilossi tuli tämän jälkeen heti 1970-luvulla ja nykyinen silta rakennettiin 1977.

kuva: Kaarlo Hujala
kuva: Kaarlo Hujala

Laamalansaaren koulu aloitti vanhassa Laamalan talossa suunnilleen siinä, mihin yleinen tie päättyy nykyään. Tyyne Nirkko-Leskelän kirjasta Suomenniemi ajan aalloilla 1689-1989: "Koulu aloitti toimintansa syyskuussa 1906 Eelis Laamaselta vuokratulla tilavalla luokkahuoneella ja opettajalle kaksi kamaria ja kyökin tarpeellisine polttopuineen ja öljyvaloineen, tarpeellisen ulkohuoneen, yhden lehmän, kesälaitumen ja talvisijan talon navetassa 400 mk:n vuotuista hyyryä(vuokraa) vastaan yhdeksi kouluvuodeksi." 

Koulussa oli tuolloin oppilaita oli 27. Koulua pidettiin  hyyryhuoneissa varsinaisen koulurakennuksen valmistumiseen saakka 1909. Koulun siivouksesta ja lämmityksestä huolehtivat koulun oppilaat vuorollaan ollessaan järjestäjänä. Koulun keittolan toiminta alkoi 1922, jolloin 10:lle oppilaalle oli tarkoitus antaa ilmainen ateria. Vuonna 1934 päätettiin jakaa ruokaa varattomille, ja muillekin korvausta vastaan. Ruoan valmisti ja järjesti opettaja 25 markan maksusta kuukaudessa.


 Koulu muuttui supistetuksi yksiopettajaiseksi kansakouluksi syksyllä 1945, jolloin luokat 3-7 opiskelivat koulussa 5 päivänä viikossa ja luokat 1-2 kävivät koulua lauantaisin. Alakoululaisten koulupäivä kesti 4 tuntia. Koulussa kävi oppilaita myös Savitaipaleelta, Ristiinasta ja Puumalasta. Vuonna 1961 koulussa oli oppilaita 38, heista alakouun oppilaita 17. 

Laamalan kansakoulu lakkautettiin 1971 ja rakennus toimii nykyään karavaanarialueen päärakennuksena.



Linja-auto lähti aikaisin aamulla Salmenniemestä Mikkeliin ja palasi vasta illalla viiden aikoihin. Kuvassa rahastaja Toimi Hämäläinen ja kuljettaja. Virka-asu kuului tuolloin varustukseen.

kuva: Anita Muttilainen
kuva: Anita Muttilainen
kuva: Kirsti Korhonen
kuva: Kirsti Korhonen
kuva: Kirsti Korhonen
kuva: Kirsti Korhonen


 



Vene oli saarelaisille välttämätön kulkuväline ja veneenveistokursseja järjestettiinkin aina tarpeen mukaan.

Kuvissa veneitä ja kurssilaisia vuonna 1937. Kalastajaneuvoja Raekallio Viipurista oli opastamassa Laamalansaaren Tyrynkallioilla kylänmiehiä veneiden teossa.




Alarivissä vasemmalta: Ville Viitikka, Juho Hujala, Erkki Miettinen, Onni Viitikka, Kalle Miettinen, Manu Viitikka.

Ylärivissä vsemmalta: Erkki Nirkko, Martti Laamanen, Väinö Laamanen, Oskari Viitikka, Tauno Nirkko, Reino Viitikka.




Kuvia Särkilahdesta. Vanhan rakennuksen tupapuolen hirret on siirretty 1901 Puumalasta nykyiselle paikalleen.

Vanha kuva on otettu 1926. Kuvassa talon asukkaat vasemmalta Iida, Lauri, Eelis, Arvo, Tuomas, Vilhelmiina os. Kyyrö ja Juhana Korhonen. Takana vieras Iida Korhonen os. Monola Sillastinmäeltä.

Aluksi Tuomas ja Vilhelmiina olivat Sillastinmäen torppareina Särkilahdessa ja myöhemmin torpparilain turvin 1939 Vilhelmiina lunasti tilan itselleen.


Tila on siirtynyt Pentti Korhoselle 1961. Saman vuoden joulukuussa perhe muutti tontille rakennettuun uuteen taloon. Taloa on laajennettu ja peruskorjattu 2011, jolloin Ulla ja Matti Kainulainen muuttivat siihen.

Jatkoa tulossa,...

kiitos käynnistäsi.